Yleistä tietoa lasista

Läpi näkyy ja lämpimän pitää...


Millaista lasi on?

Lasi on sulana pehmeää, kylmänä kovaa. Lasi on kuumana nestettä, kylmänä kiinteää, mutta nesteen ja kiinteän raja on epämääräinen.



Sula lasi on kuumaa. Lasi kestää tietyin edellytyksin sekä korkeaa kuumuutta, että hyvin alhaisia lämpötiloja.

Lasi on helposti särkyvää, mutta kestää hyvin painetta, puristusta ja syövyttäviä aineita.

Lasi voi olla täysin kirkasta ja läpinäkyvää, lähes näkymätöntä.

Lasi voi olla myös läpinäkymätöntä ja lasin värimaailma on loputtoman rikas.

Lasia pidetään ensimmäisenä ihmisen keksimänä keinotekoisena materiaalina. Toisaalta se on suorastaan modernismin ilmentymä.

Lasi taittaa ja heijastaa valoa.

Lasilla voi olla erilainen ulko- ja sisämuoto. Se voi toimia tyhjänä tilana - tai voi olla täynnä mitä vain.

Lasi on hengenvaarallisen terävää, mutta turvalasiksi käsiteltynä suorastaan turvallisuuden symboli.


Mitä lasi on ?

Lasin pääasiallinen raaka-aine on kvartsihiekka.
 Sooda (natriumoksidi) ja potaska ( kaliumoksidi) helpottavat lasimassan sulamista.
 Seoksen vakauttajana käytetään kalkkia.

Float- eli ikkunalasin raaka-aineita ovat kvartsihiekka 58%, sooda 18%, dolomiitti 15%, maasälpä 4% ja muut aineet 1%.

Raaka-aineseokseen, eli mänkiin lisätään lasinsiruja, joka helpottaa lasimassan sulamista ja säästää raaka-ainekustannuksia.


Miten ikkunalasi valmistetaan?

Raaka-aineet sekoitetaan oikeassa suhteessa, jolloin saadaan materiaaliseos, eli mänki.

Lasi sulatetaan lasiuunin sisällä olevassa vannassa noin 1500 asteen lämpöön.

Lasimassa valutetaan kuumana, jatkuvana nauhana sulan tinan päälle. Koska lasi on kevyempää kuin tina, muodostuva lasilevy kelluu tina- altaan pinnalla. Tinan sulamispiste on vain 232 astetta.

Sulan tinan pinta on luonnostaan tasainen, joten valmistuva lasilevy saa tasaisen alapinnan. Yläpinnan sileys taas on pintajännityksen vaikutusta.

Lasimassaa vedetään jatkuvasti eteenpäin ja lasilevyn paksuus säädetään vetonopeudella. Lasista saadaan molemmin puolin erittäin tasaista ja sileää.


Onko ikkunalasilla yläpuoli ja alapuoli?

Valmistusvaiheessa lasille muodostuu ns. tinapuoli, sekä ns. ilmapuoli. Lasipinnat muodostuvat siis eri tavoin. Sillä on merkitystä siinä vaiheessa, kun lasia työstetään lasinsulatustekniikan yhteydessä.

Tinapuolelle jää pieniä tinajäämiä, jotka eivät silmämäärin näy lasissa. Pimeässä UV- lampulla valaistaessa tinapuoli hohtaa valoa, ilmapuoli ei.

Lasilla ei ole kiinteille aineille ominaista kiderakennetta, eikä sulamispistettä, vaan muutos nestemäisestä kiinteään tapahtuu vähitellen.

Kiinteää lasista tulee n. 500 asteessa. Lasimassan työstöä ja muokkausta seuraa hidas jäähdytys.

Jäähdytyksen jälkeen, uunilinjan toisessa päässä, levy tarkastetaan ja leikataan sopiviksi paloiksi.

Ikkunalasi ei ole täysin väritöntä, vaan lasin leikkausreunoja katsottaessa on havaittavissa vihreää sävyä.

Float- menetelmä tasolasin valmistuksessa tuli Suomessa käyttöön vuonna 1959.


Mistä lasi saa värinsä?

Lasin värjäämiseen käytetään metallioksideja ja eräitä muita aineita.

Vihreä = rauta- ja kromioksidi, sekä uraani
Sininen = kobolttioksidi
Laventeli = neodyymioksidi
Punainen = seleenin ja kadmiumsulfidin seos, sekä kulta
Ruskea = hiili


lähde: Suomen Lasimuseon tutkimusjulkaisu: Läpi näkyy ja lämpimän pitää, Koivisto, Kuhanen, Kainulainen, 2007